Multiaspenkkitalo, jossa porakivi/luonnonkiviperustus. Talo on kylmillään, joten lattia menee vaihtoon. Lienee viisainta laittaa rossipohjalle. Tiedättekö hyviä ohjeita kengitykseen ja perustusten kunnostamiseen. Perustukset ei ole hirveästi liikkuneet.

Mietityttää rossipohja talvella, kun talo on kylmillään. Pääseekö pakkanen liikuttelemaan uunia? Voiko rossin alle maahan laittaa routaeristystä koko lattian alalle. Jos voi niin miten?

Nyt on kysymyksiä enemmän kuin kehtaa kysyä? Tämä on nimim. Hannun kanssa yhteinen projekti.

Kiitos, ei ole kertausta  :)

Laitoin vertailun vuoksi allekkain kuvat tämä on siis ennen pihlaja-angervon raivausta, jos jollekin jäi epäselväksi :)

Uskomaton muutos! Näyttää raivauksen jälkeen ihan eri paikalta.

Tuo etuosan harmaa alue, jossa on tuota maalaamatonta puuta on. se on tuo avattu kohta, josta tarkempi kuva. Julkisivukuvassa kohta vielä purkamatta.

Komiat on hirret ja katto. Vielä todella suoran näköiset seinät eikä ainakaan kuvissa näy edes följareita. Piilukirveen jäljet hirsissä komiasti. Onkohan yhdestä kohdasta veistetty myöhemmin tasaisemmaksi rouheahkosti ennen pinkopahvituksia. Senhän voi jälestä veistää nätisti piilukirveellä ja antaa ajan sitten tummentaa.

Otatte näköjään vissin hirsille kaikki seinät. Kai ne on varminta tarkastaa kun kerran on jonkinverran lahoa ainakin alimmassa hirsikerrassa ja liekö pinkopahvikin oli kärsinyt kosteudesta.

Eihän sitä homeisten ja lahojen lankkujen kanssa ole kieltämättä kiva  asua.  Minkälaista lankkua meinasitte jos kerran on pakko uusia?

Onko se sitten juuriharja ja mäntysuopavesi millä kesällä hirret pestään? Itse olen pessyt laimealla mäntysuopaliuoksella ja pehmeähköllä juuriharjalla vanhoja hirsiä. Tuli raikas tuoksu ja hieno patinoituneen näköinen tasainen puhdas pinta. Voihan se kyllä olla ettei tässä vaiheessa tule heti vielä hirsien pesu mieleen.

Hirsien välien tasoitusta varmaan tarkoitit sillä liitu+akana-mössöllä?

Tässä Kailan kirjoittama artikkeli hirsien välien tasoituksista. Ettei vaan ole sontaa seinässä?

http://www.keski-uusimaa.fi/Extrat/Koti-Keski-Uudellamaalla/Talotohtori/Sontaa-seinaan

Se lienee juuri savea, sammalta ja jotain muuta.

Irtoaa aika hyvin. Kuvista voi arvailla lisää.

Vanhat sähköt lienee uusittava, mutta saakohan noista posliineista käyttökelposia?

Lamppujen kuvut säilytetään varmasti.

Saahan tuppeensahattua ja asennettaessa paikalleen veistettyä lankkua. Jos lattialankut ovat pahasti lahot ja homeessa ei sille voi mitään muuta kuin uusia, mutta olisihan tuppeensahattu  kunnon lattialankku aina hienointa ja luonnollisinta vanhaan hirsitaloon. Onhan siinä vähän sovittamista ja reunoissa veistämistä, mutta ei komeampaa lattiaa taida olla. Ei kai lisäksi ole komeampaa ja kovempaa lautaa kuin vanha valmiiksi tallattu lattialauta. Ei enään rakoile, ei tarvi kiristää, on semmosta kuin on. Arvokkaasti ajan patinoimaa.

Helpompi on tietysti se hitaasti kuivattu talvella kaadettu 45x200 ponttilankku ja varmasti ihan komiaa sekin. Nyky höttöpuulankku ei ole yleensä vaan niin  laadukasta kuin  vanha lattialankku. Tietysti jos huolella valitsee materiaalin, mistä lankut sahaa ja kuivaa oikein, niin lopputulos on ihan hyvä vaan ei mielestäni niin komea kuin aito paikalle veistetty koko puun leveydeltä hyväksi käytetty tuppilankku.

Piipun edullisuudesta , onko sillä hinnalla pitkässä juoksussa mitään väliä ja voiko se edes vanhassa hirsitalossa muuta olla kuin kunnon tiiltä? Ei minusta. Kuitenkin muurattuna ei piippu ole edes kallis.

Valaisimet ovat todella hienoja ja valaisimen kiinnitysposliinitkin kannattaa säilyttää ja mahdollisesti tarkistuttaa ja säilyttää valaisimen osana jos suinkin mahdollista. Luulen vastaavia korjanneena sen kyllä olevankin mahdollista.

Voitko saada kuvan avatusta posliiniliitäntärasiasta? Siitä vois vaikka katsoa voiko sen turvallisesti korjata.

Valaisimen posliinisessa kiinnitysrasiassa on tilaa tarpeeksi uusille liittimille. Minulla on noita posliinirasioita ja tarkistin asian. Roikkuvan johdon  vedonpoistajakoukku on kiinni rasian pohjan läpi puuruuvilla posliiniliitäntärasian keskellä olevan reijän kautta katossa. Omat rasian alkuperäiset liittimet on ainakin minun versioissa hyvin hapettuneet ja liittimien kosketussuojaus ei ole tätä päivää, joten korvaan ne turvallisesti uusilla liittimillä. Riittävä kosketussuojaus ja kotelointi on aina varmistettava vanhoissa rasioissa. Antakaa sähköalan ammattilaisen arvioida.

Jos vanha valaisin on metallikuorinen on se riittävän turvallisuustason saavuttamiseksi yleensä maadoitettava tai rakennettava suojaeristeiseksi. Maadoittamattomia tai suojaeristämättömia ns.nollaluokan valaisimia ei saa käyttää kuivissa tiloissakaan jos talossa on maadoitetut pistorasiat ja sähkölaitteet. Uudet sähköasennukset tehdään aina maadoituksen kanssa.

On myös mahdollista käyttää valaisimiin pienoisjännitteitä (yleensä 24 volttia) tai tehdä valaisimen syöttöön suojaerotusmuuntajaa käyttäen suojaerotus (erotetaan valaisin maapotentiaalista). Muuntajien sijoittelu voi kuitenkin olla haastavaa.

Maadoitus on yleensä kohtuullisen helppo tapa. Siinä vaihdetaan vanha kaksinapainen liitäntäjohto kolminapaiseksi suojamaadoitusjohdon sisältäväksi johdoksi, jonka kelta-vihreä raitaisen johdon avulla valaisimen metalliosat saadaan maadoitettua. Jos valaisimessa on vanha metallinen lampunpidin on se yleensä uusittava muoviseen tai ainakin sen maadoittaminen turvalliseksi voi olla hyvin haasteellista. Vanhan tapaista tekstiilipäällysteistä kolminapaista johtoa löytyy hyvin varustelluista sähköliikkeistä.

Jokainen vanha valaisintyyppi ja valaisin on yksilöllinen ja arvioitava ja korjattava tapaus kerrallaan.

Tuli mieleen muutama asia mitä vanhan pihapiirin kunnostajille tekisi mieli sanoa jaksamisen tueksi. Itselläni on kymmenen rakennuksen projekti, joka on rakennettu 1800 luvun ja nykypäivän välillä. Olen väsäillyt sitä 12 vuotta eikä loppua näy...mutta idealismi on kaikonnut.

Kannattaa pitää maalaisjärki mukana suunniteltaessa korjauksia eli tarkoitan lähinnä ajankäytön ja taloudellisten seikkojen suhteen, jos meinaa jaksaa projektin loppuun.                                                                                                                           Puhuttaessa perinnerakentamisesta syyllistytään joskus fanatismiin nykyajassa. Eli jos jonkun työvaiheen voi tehdä helpommin ja halvemmalla se kannattaa pitää VAIHTOEHTONA eikä sortua hieromaan yksityiskohtia pieteetin ja perinteen nimissä, jos lähes saman saa helpommallakin. Näin varmaan se 1920-1950 luvun perinnerakentajakin olisi tehnyt ,jos olisi ollut nykylaitteita tai menetelmiä käytössä. Tällä en tarkoita tekemään sutkia työtä ja käyttämään lasivillaa tai muovia, mutta kun sahalta saa hyvää lankkua sitä voi käyttää eikä tarvitse veistellä käsin Egyptin parrua ..tyyliin. Jos kaikki tehdään viimesenpäälle pieteetillä ja käsin -voimat ja rahat loppuu suuren kokonaisuuden kimpussa. Itse Panu Kailakin on kehunut aaltopeltiä siitä, että se on pelastanut monta arvokasta rakennusta nykypäivään. Jos uusia menetelmiä ja materiaaleja ei olisi alettu käyttää asuisimme kai vieläkin kodassa tai jossain malkakattoisessa maakuopassa. Eli on oltava valmis tekemään jatkuvasti kompromisseja jos haluaa KOKO kokonaisuuden etenevän. Muutenhan rakennustarvikkeetkin pitäisi tuoda hevosella paikalle...

Välillä kannattaa pitää pitempi lepo/aikalisä ja kerätä voimia ja pureskella ideoita/ vaihtoehtoja ja kerätä tietoa. No siinähä oli ihan saarnan ainekset :)

Noista vanhan talon sähköjohdoista tuli mieleen , että uutta johtoa saa myös ruskeana. Isällä on pikkutila kesäpaikkana ja hän sähköisti sen ruskella johdolla. Ei pistä vanhalta hirsipinnalta niin silmään kun valkea johto.

Lemi: Noista vanhan talon sähköjohdoista tuli mieleen , että uutta johtoa saa myös ruskeana.

Ihan hyvä huomio.

Mmj-kaapelia eli muovivaippajohtoa  ja MPLM-johtoa eli muoviputkilankaa saa ruskeana, mikä sopii todella tummaan hirsipintaan paremmin kuin valkoinen johto.

Mplm-johto on tarkoitettu ainoastaan kuiviin tiloihin ja on jäykempää. Mmj-kaapeli on notkempaa ja ei pidä taivuteltuna yhtä hyvin tilaansa. Mmj-kaapelia voi käyttää myös märissä ja kosteissa tiloissa.

MMJ-kaapeleita voi myös asentaa rakenteiden sisään esimerkiksi rossipohjan alle tai yläpohjaan rakenteisiin kunhan huolehditaan, että kaapeli ei kuormitettaessa pääse liikaa lämpenemään. Esimerkiksi lämpöeristeen sisään kaapelia ei saa kuitenkaan asentaa. Lisäksi mmj-kaapeleita voidaan piilottaa listojen alle. Kaunis, hyvin asennettu MPLM-kaapelilla tehty pinta-asennuskaan ei pistä mitenkään silmään, jos käytetään esimerkiksi ns. y-kiinnikkeitä ja tehdään mahdollisimman yksinkertainen ja selväpiirteinen asennus.

Nyt on navetan katto katkaistu. Eli navetan katto oli päässyt puoliksi romahtamaan. Tuin ehjän osan ja katkaisin moottorisahalla katon sisäpuolelta. Oli jännää touhua.

Muuten korvaushirsiä saa aika kohtuulliseen hintaan uuttakin. Metsäkylän navetan hinnoilla saa uutta 30 cm korkeaa hirttä 5-6 metrisinä. Ok, tiedän että vanha on tiheäsyistä, mutta siinä on nauloja, se on matalampaa.... Sitä saa huonosti. Nyt mittaan vain tarpeen ja ilmoitan tarvitsemani määrän ja kuorma tulee pihalle.

Jääpähän aikaa taas olennaiseen. Pitänee ottaa "navetasta" kuva.

Tuota uuni hommaa pitää miettiä, oisko sinä kuitenkin korjausmahdollisuutta. Jos puran uunin, niin meiltä vapautuu restauroijalle wanhoja aitoja kaakeleita.

On se komia :) Taustalla näkyy, kuinka navetan katto onkin jo puoliksi purettu.

Jaahas. Pitäisikö muuttaa sivuston nimeä, koska ylläpito purkaa perinnerakennuksia :)

Perinnetuhoaja.fi

Puolustukseksi pitää sanoa, että avetta oli niin huonossa kunnossa, että kivijalkaan purettiin. Rakennuksestahan oli katto romahtanut jo aikaa sitten. Tuo vanha talli kunnostetaan ja kivijalka todennäköisesti kunnostetaan myös.

Tilannepäivitystä. Välipohjasta poistettiin vanhat eristeet, jotka olivat turvetta ja hietaa (rotanpaskaa ja muuta iljetystä). Kasa näkyykin kuvassa. Minä lapioin ja pikkupojat kantoivat ämpärissä ikkunasta ulos vitosen tuntipalkalla. Olisiko täällä ollut halukkaita mättöhommaan?

Seuraavaksi pitää lapioida alapohjaa parikyt senttiä alaspäin ja sitten lapiointi riittääkin. Kengittäjä aloittaa työnsä heinäkuun 12. päivä. Alavarvi menee uusiksi ja jostain kohti ylhäältä toiseksi ylin hirsi.

Tässä Vasaran veljekset työn touhussa.

Vanha sauna on nostettu kivien päälle ja seuraavaksi kattoremontti.