Archive for category Hirsirakentaminen

Annetaan hirsitalo siirrettäväksi

img_45602img_4562img_4552

Hirsitalo sijaitsee Lappeenrannassa. Talon mitat ovat 7,2 m * 15,1 m. Talo on rakennettu 1908.  Se on täysin alkuperäisessä kunnossa, eli siinä ei ole esim. viemäreitä eikä vesijohtoja. Talo on ulkopuolelta rapattu. Hirret vaikuttavat terveiltä ja talo on hyvin ryhtinsä säilyttänyt. Vesikatto on myös ehjä.

Read the rest of this entry »

7 Comments

Vienan musta kyly Paanajärven kylän pelastajana

Professori Pekka Laaksonen tarkastelee, miten Suomeen myytäviä perinteenmukaisia savusaunoja eli mustia kylyjä rakennetaan Paanajärven kylässä.

Professori Pekka Laaksonen tarkastelee, miten Suomeen myytäviä perinteenmukaisia savusaunoja eli mustia kylyjä rakennetaan Paanajärven kylässä.

Paanajärven kylä Vienan Karjalassa kuuluu koko maailman yhteiseen kulttuuriperintöön. Se on ainutlaatuinen puuarkkitehtoninen muistomerkki. Voimala-altaaseen hukuttamisuhan takia se oli vuosina 1998 – 2001 World Monuments Watchin maailman sadan uhanalaisimman kulttuurikohteen listalla. Paanajärven kylälle myönnettiin vuoden 2005 Europa Nostra -mitali, mikä on korkein eurooppalainen tunnustus kulttuuriperinteen säilyttämistyöstä. Se oli myös ensimmäinen koskaan Venäjälle myönnetty Europa Nostra -palkinto.

Paanajärven kylämaisemaa.

Paanajärven kylämaisemaa.

Kylän pelastamiseksi ja kunnostamiseksi Juminkeko-säätiö aloitti siellä vuonna 1998 restaurointikoulutuksen. Aluksi rahoitus saatiin WMW:n kautta Amerikasta. Myöhemmin hyödynnettiin Suomen lähialueyhteistyövaroja mm. rakentamalla kylään sahalaitos ja jatkamalla kulttuuriperinnön säilyttämiseen tähtäävää koulutusta. Kirvesmies- ja veneentekokoulutuksen lisäksi kylän naisille järjestettiin monipuolisia tekstiilialan kursseja, joissa palautettiin kylän vanha kirjontaperinne sekä matonkudonta- ja huovutustaito. Kun Suomen Kulttuurirahasto myönsi suuren apurahan Paanajärven pelastamiseksi ja lisärahoitusta saatiin myös EU:n TACIS-ohjelman kautta, koko kylää varten on tehty restaurointisuunnitelma ja tähän mennessä valtaosa kulttuurihistoriallisiksi muistomerkeiksi luokitelluista rakennuksista on restauroitu. Tärkeää on myös se, että Venäjän valtio osallistuu kylän suojelutoimenpiteisiin. Vuonna 2007 Karjalan kulttuuriministeriö myönsi ensi kerran varoja Paanajärven säilytystoimenpiteisiin tilaamalla kylän kirkon restaurointisuunnitelman. Kulttuuriministeriö on myös aloittanut toiminnan Paanajärven kylän hakemiseksi UNESCO:n Maailmanperintöluetteloon.

Vanha savusauna Paanajärven kylässä. Se on antanut mitat myyntiin valmistettaville mustille kylyille.

Vanha savusauna Paanajärven kylässä. Se on antanut mitat myyntiin valmistettaville mustille kylyille.

Jotta kylä säilyisi elävänä, Juminkeko-säätiö on EU:n Naapuruusohjelman kautta järjestänyt siellä yrittäjyyskoulutusta, jonka tavoitteena oli perustaa firma, joka työllistäisi kylän käsityöläiset – niin miehet kuin naisetkin. Vuonna 2007 tämä yritys syntyi. Sille annettiin nimi “Musta kyly”, joka tarkoittaa savusaunaa. Se organisoi käsitöiden tekemisen kylässä, ostaa kaikki kyläläisten tekemät tuotteet ja myy ne joko kotimaahansa tai Suomeen. Tuotelistalla ovat vienalaisen perinteen mukaisesti tehdyt savusaunat, veneet, matot, kirjonta- ynnä muut tekstiilikäsityöt. Musta kyly -firma työllistää käytännössä kaikki kylän työikäiset ja -haluiset asukkaat.

Vienalainen vene ja musta kyly.

Vienalainen vene ja musta kyly.

Kuten kylän yrityksen nimi kertoo, sen päätuotteena on savusauna. Malliksi on otettu kylässä vielä olemassa olleet mustat kylyt. Paanajärven myyntituotteet ovat siis aitoja vienalaisia savusaunoja. Niitä voi ostaa Suomeen. Saunapakettiin kuuluu myös kylän naisten tekemät saunatekstiilit: eteisen eli sintson ikkunaverho sekä lattiamatto ja penkinpäällyspoppanat.

Musta kyly Kemijoen rannassa Paanajärven kylässä. Tässä saunassa kulttuurimatkailijat voivat testata, millaiset löylyt vienalainen savusauna antaa.

Musta kyly Kemijoen rannassa Paanajärven kylässä. Tässä saunassa kulttuurimatkailijat voivat testata, millaiset löylyt vienalainen savusauna antaa.

Paanajärven mustia kylyjä ja vienalaisia puuveneitä tällä puolen rajaa myy Suomeen perustettu yritys Paanajärven puusta Oy (www.paanajarvi.fi). Kylän naisten tekstiilitöitä voi ostaa Juminkeosta (www.juminkeko.fi). Jokainen, joka ostaa Paanajärven kylän tuotteita, tukee samalla ainutlaatuisen myös suomalaiseen kulttuurin Kalevalan kautta perustavasti vaikuttaneen vienankarjalaisen kulttuuriperinnön säilymistä. Toinen mahdollisuus tukemiseen on tehdä matka Vienan runokyliin. Niitä järjestää karjalainen Arhippa Perttusen säätiö yhteistyössä Juminkeon kanssa. Tietoja Vienan matkoista saa Juminkeosta tai internetistä osoitteesta: www.juminkeko.fi/viena.

Markku Nieminen

Musta kyly lämpiää.

Musta kyly lämpiää.

, , , , , , , ,

No Comments

Hirsirakentaminen

Kailan (1997) mukaan hirsitalo veistetyin seinin ja salvotuin nurkin on tullut Suomeen luultavasti lännestä. Pyöröhirsirakentaminen on lähtöisin idästä. Alkuun rakennukset olivat maavaraisia, vailla perustuksia. Ennen tuulettuvaa alapohjarakennetta hirsitaloissa käytettiin usein lahoamisherkkää multapenkkiperustusta.

Suomalaisen talonpoikaisen rakentamisen arkkityyppi on nelikulmion muotoinen, hirsistä rakennettu savupirtti, jossa on loiva harjakatto ja ovi toisessa päädyssä . Ulkomuodoltaan sen sukulaisia ovat aitat, pajat, saunat, riihet ja ladot. Aitoista vanhimmat ovat jopa 1700-luvulta ja uusimmat viime vuosilta, sillä niiden muoto on hyväksi havaittu. Monien latojen muodostama ”latomeri” tasangoilla on vaikuttava näky. (Asumaa, 2005.)

1800-luvun loppupuolelle asti talot tehtiin useimmiten hirsistä (Kaila 1997). Vuolle-Apialan (1997) mukaan hirsiseinät verhoiltiin usein laudoituksella. Laudoitus lyötiin suoraan hirren pintaan. Jonkun verran hirsiseiniä saatettiin jopa rapata. Puisen ulkoverhouksen ja hirren väliin ei tullut ollenkaan tuuletusrakoa. Rakenteiden toimivuuden takasi hengittämisen salliva perinteinen maali.

Hirsirakentaminen eli vahvaa kautta Suomessa aina 1930-luvulle saakka, jolloin vinolaudoituksella jäykistetyt lautatalot alkoivat voimakkaasti syrjäyttämään hirsirakentamista.

Keskustele yksityiskohtaisemmin hirsirakentamisesta keskustelualueella.

Lähteitä:

Panu Kaila: Talotohtori Rakentajan pikku jättiläinen WSOY, Porvoo 1997
Asumaa 2005
Lapin yliopisto, julkaisut

No Comments

  • Uusimmat keskustelut